Asuntojen hallintaperuste

  • Helsingissä asutaan vuokralla hieman enemmän kuin omistusasunnoissa.
  • Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 2020-luvulla, kun ARA-vuokra-asuntojen määrä on vaihdellut.
  • Vuokra-asunnoista valtaosa (65 prosenttia) on vapaarahoitteisia.

Helsingin asuntokannasta sijaitsi 48 prosenttia vuokrataloissa vuonna 2024. Vuokra-asuntojen osuus Helsingin asuntokannasta kasvaa hieman, kun huomioidaan myös yksittäiset, vuokralla olevat omistusasunnot. Omistusasuntoja Helsingin asuntokannasta oli 41 prosenttia vuonna 2024 mukaan lukien sekä asunto-osakeyhtiöissä ja pientaloissa olvat asunnot. Muita asuntoja asuntokannasta on kahdeksan prosenttia. Näitä ovat esimerkiksi liiketilojen yhteydessä olevat asunnot. Asuntokannasta pienin osuus, kolme prosenttia, oli asumisoikeusasuntoja.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntokanta on kasvanut vuodesta 2010 alkaen keskimäärin 3 500 asunnolla vuodessa. Ajanjaksolla 2010–2024 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus koko Helsingin asuntokannasta on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 ARA-vuokra-asuntoja oli Helsingissä kaikkiaan 65 000. Näistä asunnoista Helsingin kaupungin vuokra-asunnot (Heka) omistaa valtaosan, ollen samaan aikaan myös Suomen suurin vuokranantaja.

Uusimmat artikkelit

Tilastotietoja Helsingistä 2023

| Solja Saarto
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Link to page
''''

Katsaus muuttoliikkeen tutkimukseen ja korona-ajan asumisvalintoihin Helsingin seudulla ja Pohjoismaissa

| Sirkku Järvelä
Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois...
Link to page

Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoituminen

| Laura Ansala
Asuinalueiden välinen muuttoliike Helsingissä on volyymiltaan merkittävää, ja vuosittain Helsingin osa-alueiden välillä ja sisällä muutetaan useammin kuin Helsingin rajojen yli. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoitumista vuosina 2010-2020. Tutkimuksessa...
Link to page

Poikkeusajasta toiseen – katsaus asuntomarkkinoihin ja rakentamiseen Helsingissä vuosina 2020–2022

| Reetta Marttinen, | Jasmin Bayar
Viime vuosien maailmanlaajuiset mullistukset ovat heijastuneet kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, myös asumiseen ja rakentamiseen. Koronaviruspandemian aikana etätyö yleistyi entisestään ja liikkumisen tavat muuttuivat, ja esimerkiksi monipaikkaisen työskentelyn on arvioitu säilyvän yleisenä...
Link to page

Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015–2021

| Pekka Vuori, | Mari Vaattovaara
Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin...
Link to page

Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2022/23

| Hanna Kaleva, | Saana Kumpula, | Perttu Rantanen
Katsaus on pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoita monipuolisesti kuvaava vuosittain julkaistava ajankohtaisraportti. Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat viime vuosina houkutelleet runsaasti pääomia ennätysmatalien korkojen ja rahoitusmarkkinoiden korkean likviditeetin siivittämänä. Vuonna 2022...
Link to page